Vanha Uppsala

Story

Vanha Uppsala on pitäjä, entinen kunta ja entinen taajama sekä Uppsalan kaupungin entinen keskusta Uplannissa Keski-Ruotsissa. Se sijaitsee viisi kilometriä Uppsalan nykyisestä keskustasta pohjoiseen.Vanhassa Uppsalassa on laaja tasanko, jossa on vanha kivikirkko ja kolme valtavaa hautakumpua kansainvaellusajalta (400–500-luvulta), jotka kuuluvat Ruotsin tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin. Alueella sijaitsivat myös Moran kivet, jotka toimivat Ruotsin kuninkaiden kruunauspaikkana ainakin keskiajalla.Vanha Uppsala oli etenkin ennen kristinuskoa merkittävä keskus, jonka kuuluisia pakanallisia juhlia Adam Bremeniläinen kuvasi vuonna 1070. Vanha Uppsala oli Ruotsin arkkipiispanistuimena vuodesta 1164 vuoteen 1273, jolloin arkkipiispainistuin siirrettiin Östra Arosiin, josta myöhemmin tuli nykyinen Uppsala.KuningaskummutKolmea Vanhan Uppsalan suurta 400–500-luvuille ajoitettua vierekkäistä hautakumpua kutsutaan kuningaskummuiksi. Niitä pidetään Ruotsin vanhimpana kansallisena symbolina, ja niillä on jopa kuvitettu Ruotsin kansallisidentiteetistä kertovien kirjojen kansia.Kumpujen uskottiin pitkään sisältävän myyttisten ensimmäisten Ynglinga-kuninkaiden jäännökset, kuten Yngligatal-runon perusteella on päätelty. Tulkintaa ei nykyisin pidetä uskottavana, ja uudemman tutkimuksen mukaan ainakin yhteen kumpuun onkin haudattu nainen tai nainen ja nuori mies.KirkkoRuotsin arkkipiispanistuimena vuoteen 1273 asti toiminutta vanhan Uppsalan kirkkoa alettiin rakentaa luultavasti jo 1000-luvulla, mutta se saatiin valmiiksi 1100-luvulla. Kivikirkkoa saattaa olla edeltänyt puukirkko ja mahdollisesti paikalla on aiemmin sijainnut pakanallinen temppeli. Vuoden 1240 tulipalon jälkeen osa kirkosta hävitettiin, mutta kuisti ja sakaristo lisättiin. Holvi ja liitumaalaukset tehtiin 1400-luvulla. Kirkon puuveistoksiin kuuluvat krusifiksit 1100-, 1200- ja 1400-luvuilta.